maanantai 23. lokakuuta 2017

69#Ehkä herää, ehkä ei

Moikka!
Okei, piti herätellä blogi henkiin, en herätellyt. Mutta toisaalta tämä on minun blogini ja kirjoitan sitä itseni takia, joten en näe järkeä tunkea väkisellä postausta ilmoille. Tämän blogitauon aikana on tapahtunut vähän kaikenlaista.

 Awa on startannut paljon, erittäin hyvällä menestyksellä ja ennätyslukemat on pistelty uusiksi, nykyinen ennätys on 2.42.2. Awa vetäisi tähän sateisen syksyn kunniaksi kuuden voiton putken, joka sitten katkesi Kajaanissa, jolloin poni oli erinomainen kolmas. Awan treenimuoto on nykyisin lähinnä ratsastus, sitä ei ajeta ollenkaan kotona, sillä sen takaset kipeytyvät liiasta vetämisestä. Kyllä, olen myös itse ratsastellut sillä, vaikka olenkin liian pitkä. Poni kuitenkin liikkuu upeasti ja innoissaan, joten ponia kuunnellen tässä asiassa edetään. Awalle kuuluu siis oikeinkin hyvää, kautta jatketaan 5.11. Seinäjoen poniraveissa, jossa Awa pääseekin juoksemaan kaksi lähtöä, saa nähdä mitä tapahtuu.

Oulu 2.10. (c) Jari Piirala 
Goldan kanssa sen sijaan ollaan otettu kunnolla takapakkia. Saatiin se treenattua kelvolliseen kuntoon, kaikki sujui hienosti. Käytiin hiitillä ja poni ylitti kaikki odotukset käytöksellään. Ilmoitettiin sitten Kokkolaan starttiin, hakemaan kokemusta vain. No, poni sitten kengitettiin tässä välissä ja sen ravi katosi kokonaan. Laukkoja tuli ihan liikaa, mutta päästiin silti räpiköimään maaliin ajalla 3.21. Tästä ei vielä lannistuttu, huomattiin se, että poni stressaantuu, kun aletaan käymään radalla. Tilanne ei kuitenkaan ollut vielä niin paha, joten ajattelimme laittaa uutta matoa koukkuun. Ylivieskan harkkareissa lyötiin kokolaput päälle ja homma alkoi vähän jo luonnistua. Ensimmäinen puolikas varmaan tyyliin 3.14, mutta varikkoportin kohdalle hän päätti koittaa pysähtyä. Sitten ei meinannut juoksu luonnistua enää ollenkaan, mutta maaliin päästiin ajalla 3.17.
   Siitä ne ongelmat sitten alkoivat. Poni alkoi potkia, kun sitä haki tarhasta. Se tärisi aina, kun sillä oli kiire, eli aina ihmisen kanssa tehdessä. Siitä tuli täysi hermoraunio, ajopaikat alkoivat käydä loppuun ja pakkoloma koitti. Poni sai minusta kokonaan hengähdystauon. Nyt sitten yritetään saada ponia rauhoittumaan harjaukseen, potkiminen onkin jo oikeastaan loppunut. Eli toisin sanoen harjailen, kunnes se oppii olemaan. Talvi kokeillaan, jos ponin pää ei kestä niin ollaan sovittu omistajan kanssa että lähtee sitten keväällä takaisin kotiin jos ei suju.

Kesällä kaikki oli vielä hyvin..
 Hevosrintamalla on myös tapahtumaa. Tirri kasvaa hurjaa vauhtia, hän on oikein tulinen pakkaus ja voi olla, että yksi haastavampia varsoja, mitä meillä on koskaan ollut.
   Olen nyt kuitenkin alkanut ratsastamaan meidän erästä lämminveristä, Aleksi nimeltään. Sen kanssa ollaan alettu käydä valmennuksissa ja koitetaan saada sille opetettua jotain ratsun hommia. Väistöt ja avot on hautumassa, tekee ihan kelvollisesti näitä asioita. Ravityöskentelyä ollaan menty suhteellisen vähän, mutta ei tule pitää kiirettä raa'an hevosen kanssa.

Aleksin ja Tirrin "sisaruskuva"

sunnuntai 13. elokuuta 2017

68# Voittoja, viimein!

Moikka!
Minä en edes ala selittelemään tätä postaustaukoa, sitä nyt vain on kertynyt, ei ole ollut aikaa ja silloin, kun olisi niin ei ole motivaatiota.
Tässä tämän ja viime postauksen välissä olemme kerenneet startata kuusi kertaa, Haapajärvellä 9.7, Nivalassa 13.7, Reisjärvellä 19.7, Pihtiputaalla 22.7, Ylivieskassa 29.7. ja Kokkolassa 3.8.

Haapajärvi 9.7. 
Eli siis kuten viime postauksessa kerroin, Haapajärvellä oli montelähtö, jossa Iina Hautamäki hyppäsi ohjaksiin. Awa oli heti lämmittelyssä hyvä, joten hyvillä mielin lähdettiin starttiin. Heti voltista Awa lähti hyvin liikkeelle ja paria possulaukkaa lukuun ottamatta poni juoksi tosissaan ja selvä voittohan sieltä tuli. Aika oli 2.55,jotain, en kuollakseni muista mitä. Iina saa varmasti mennä Awalla myös toiste.

 ©Merja Ahola-Turpeinen

Nivala 13.7.
Nivalan paikallisraveissa pääsin taas itse ponin kyytiin. Lämmityksessä poni oli ihan okei, raviin en ollut 100% tyytyväinen. Startissa meillä oli rasitteena 180m pakki. Volttaukseen meni ikuisuus, mutta lopulta pääsimme liikkeelle. Awa lähti ihan hyvin, mutta jäi himmailemaan ensimmäisen ohitettavan rinnalle. Kun siitä päästiin viimein ohi, oli ankaran loppukirin aika. Loppusuoralla saatiin viimein kone käyntiin ja Awa ohitti monta ponia, päästen kolmantena maaliin. Aika oli vain 2.57, että alun himmailu vei voittomahdollisuudet. Olin kuitenkin ihan tyytyväinen Awaan.
Nivalasta minulla ei kuvia ole.

Reisjärvi 19.7.

Viime keskiviikkona olimme Reisjärvellä raveissa. Ajattelin, että kuitenkin liian kova lähtö pärjäämiseen. Lämmityksessä otin kiitolaukkavetoja, joiden jälkeen ravi tuntui hyvältä.
Startissa Awa lähti heti voltista tosi vauhdikkaasti ja ensimmäisessä kurvissa pääsimme keulaan. Pitkältä pakilta lähti vielä yksi poni, joka otti kiinni kovaa vauhtia. Maalisuora oli melkoista paniikkia minun osaltani, kun se toinen poni lähestyi. Awa kuitenkin piti kärjessä hyvin maaliin saakka. Minun ensimmäinen voittoni, joka kyllä tuntui erittäin hyvältä. Aikakin oli erittäin hyvä, eli 2.47,6. Jäimme siis vain 0,6 sekuntia ennätyksestä.

Pihtipudas 22.7.
Pihtiputaalle tuli todella kova lähtö, joten lähdin starttiin matalilla odotuksilla. Awa oli lämmityksessä erittäin paljon menossa, joten mieli vähän koheni. Awa lähti liikkeelle erittäin hyvin ja olimmekin maalin kohdalla jo toisina. Paalun poni oli aika kaukana, mutta takasuoran puolivälissä Awa otti oikein spurtin ja lähti tosissaan ottamaan kiinni johtavaa. Viimeiseen kurviin pääsimme rinnalle ja poni tuntui olevan vielä oikein innoissaan, joten siinä vaiheessa tiesin, että peli on selvä. Awa kipitti ohi ja otti helpon voiton, toisen peräkkäisen. Aika ei ollut mikään päätä huimaava, mutta ei sen tarvinnut mennä kovempaa.


Ylivieska 29.7.
Ylivieskassa oli taas hurjan kova lähtö, jossa lähdimme vain 20m pakilta. Lämmityksessä Awa oli vähän vaisu, mutta ihan hyvällä ravilla. Startissa Awa taas lähti todella hyvin, mutta yksi paalun poneista oli haastavampi ohittaa. Takasuoralla pääsimme keulaan, mutta yksi poni tuli helposti ohi melkein heti. Loppusuoran puolessa välissä sain rinnalleni kaksi ponia, joista molemmat menivät meidän ohitse. Takaa tuli myös yksi kova poni, mutta laukkasi neljännen sijansa maalilaukaksi. Joten lopputulos oli hyvä neljäs ajalla 2.49.

Kokkola 3.8.
Kokkolassa lähtö ei näyttänyt meille ollenkaan mahdottomalta, joten ihan hyvillä mielin lähdimme matkaan. Awa oli taas vaihteeksi hiukan vaisu, mutta en lähtenyt lyötynä matkaan. Volttaus tuntui menevän huonosti, mutta kyllä se sitten lopulta sujui sen verran, että pääsimme ensimmäisellä yrityksellä matkaan. Awa lähti ihan hyvin ja olimme taas ihan hyvin toisena. Paalun poni oli taas kaukana ja saimme sen loppukurvissa kiinni. Takaa tuli kuitenkin yksi poni todella kovaa, joten se meni valitettavasti ohi. Hyvin toisena tulimme maaliin ja kappas vain, ennätys parani 1,5 sekuntia, eli ennätys on nyt 2.45,5.

Hyvillä mielin kohti ponikunkkareita! Itseasiassa olemme siellä nyt, kun tämä postaus tulee.
Seuraavaan postaukseen!
-IIDA

keskiviikko 9. elokuuta 2017

67#Kuulumisia part 1508439

Moikka!
En olekaan kirjoittanut blogiin mitään hetkeen, mutta nyt päätin tulla taas palauttelemaan teitä ajan tasalle. Olemme startanneet Awan kanssa kuusi kertaa ja niistä starteista on tulossa postausta, kirjoittelen sen loppuun ja ajastan sunnuntaille. Awa on tuntunut kuitenkin viime startteihin vähän vaisulta. Ei siinä, kyllä se ihan kovaa juoksee, kun nyt viimeisimpään starttiin painelimme huonolla radalla ennätyksen lukemiin 2.45,5. Meni vähän ponikuninkuusravien sarjat uusiksi, kun lauantain sarja oli rajattu 2.46,4 ja hitaammat, joten emme siihen voineet osallistua. Onneksi siellä oli kuitenkin 2.43 paalu, johon pääsimme mukaan. Toki se on ihan hirmuisen kova lähtö, joten puhdasta juoksua ja ehkä rahasijaa lähdetään jahtaamaan. Sunnuntaina on ihan hyvä lähtö, 2.58 paalu, jossa 100m pakki, eli ei meille ollenkaan huono sarja. Poni on treenannut kotona todella hyvin, joten ihan hyvillä mielin lähdetään reissuun.

Minulla ei ole tähän hätään hienoja kuvia, joten nauttikaa tästä äidin ottamasta mestariteoksesta.
Goldalla tuli joku mystinen yskä, se alkoi yhtäkkiä tarhassa yskimään. Lähdin seuraavana päivänä ystävälleni, jolloin Goldan suu katsottiin ja siltä otettiin verikokeet. Fibrinogeeni oli 5.5, vaikka sen pitäisi olla alle viisi. Epäilimme jotain allergiaa. Tulin siis torstaina kotiin, mutta heti perjantaina lähdin äidin kanssa kohti Helsinkiä ja Vermon kuninkuusraveja. Sieltä tultiin sunnuntai-iltana myöhään, joten en liikuttanut poneja. Iskä ei ollut huomannut Goldan yskivän, joten lähdin maanantaina ajamaan sitä. Lenkin alussa se yskäisi kaksi kertaa, mutta ei sitten enää enempää. Ajoin neljän kilometrin hölkkälenkin, koska en halunnut rasittaa sitä liikaa. Samoin tänään ajoin neljän kilometrin hölkkälenkin, eikä Golda yskäissyt kuin kerran. Sille ei tullut edes kunnon hiki, joten perjantaina ennen lähtemistäni käyn ajamassa viisi kilometriä, ellei ole hirveän kuuma.
Yksi asia meillä vielä on hakusessa Goldan kanssa, nimittäin kuolain. Sehän on vältellyt tuntumaa ja aukonut suuta alusta asti, mutta ajattelimme, että se loppuu kun suun hoitaa. No, eipä siellä ollutkaan kuin pieniä piikkejä ja suun aukominen jatkuu. Sillä on nyt käytössä nahoitettu nivel ja ilmeisesti ei ole mieluinen. Mietin tässä jotain happymouth-suoraa tai jotain vastaavaa. Saapa nähdä milloin löydämme kuolaimet.

Seuraavaan postaukseen!
-IIDA

keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

66#Uusia tuulia

Moikka!
Taas on tuota postaustaukoa mystisesti päässyt kertymään, mutta ei anneta sen häiritä liikaa.

Meille tuli kesäkuussa leasinkiin toinen poni, nimeltään Golda von Mixx, eli tutummin Golda.
Goldalla on kyllä ajettu kilpaa, mutta viimeksi vuonna 2015. Nyt treenailemme Goldalle ihan peruskuntoa ja toivottavasti jossain vaiheessa päästään ajamaan kilpaa. Golda on oikein mukava pikkutamma, hiukan hätäinen kylläkin, mutta sen kanssa voi elää ihan hyvin. Suussa sillä varmaan on vikaa, otamme asian hoitoon mahdollisimman pian. Ajaessa Golda on reipas ja mukava.



Awan kanssa starttailu on mennyt vähän penkin alle, joten en ole jaksanut niistäkään kirjoitella. Toki vastoinkäymisistäkin olisi hyvä kirjoittaa, mutta en vain saa mitään kirjoitettua, kun on mennyt huonosti. Kuitenkin seuraavan kerran Awa juoksee 9.7. Haapajärvellä montessa ja sillä menee Iina Hautamäki. Toivotaan, että kaksikon yhteistyö toimii hyvin.

Oulu 8.6. Dagacia Awa (c) Jari Piirala

Oulu 8.6 Dagacia Awa (c) Jari Piirala

Seuraavaan postaukseen!
-Iida

sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

65#Oulu 8.6.

Moikka!
Me oltiin 8.6. Oulussa raveissa Awan kanssa. Matkaan lähdettiin vartin yli kaksi, tavoitteina hyväksytty juoksu ja kaikki siitä eteenpäin plussaa. Matkassa meni aika tarkalleen kaksi tuntia. ja oltiin 16.16 perillä. Ihan ensimmäiseksi käytiin sisäänkirjoituksessa hakemassa voilokit Awalle ja meidän leasinghevoselle Sunny Devilille. Sitten iskä lähti kahville, kuten aina ja minä valjastin Awaa. Monet kävivät radalla jo opetuslähdön jälkeen, mutta minä kävin vasta koelähdön jälkeen, jolloin monet kävivät toisen kierroksen radalla. Mentiin porukassa ja sellaista perus lämmittelyvauhtia. Menin myös muutaman kierroksen ravia siinä kävelytysringissä mikä menee sen yhden katoksen ympäri. Sitten laitoin Awan katokseen ja odottelin, että tulee kuulutus kymmenen minuuttia esittelyyn, jolloin lähdin hölkkyyttämään Awaa siihen rinkiin.

Kaikki postauksen kuvat ©Iida Ruonala



Pian koittikin esittelyn ja itse startin aika. Meidän numero oli 15 ja lähdimme 120m takamatkalta. Volttaus oli tuolla vähän vaikeaa, sillä en ymmärtänyt tolpista mitään, joten jouduin volttaamaan vähän mututuntumalla. Awa päätti pitkältä voltilta kääntyessä spurtata ja jouduin ottamaan käyntiin, jotta en ylitä lähtölinjaa liian aikaisin. Päästiin kuitenkin ekalla yrittämällä matkaan ja jahtiin. Awa laukkasi heti etusuoralle käännyttäessä ja ei meinannut antaa laukkaa alas, joten siinä annettiin jo aika paljon etumatkaa ja tasoitusta numerolle 16, joka lähti meidän takaa. Alun kökkimisen jälkeen saatiin jotenkuten vauhti päälle ja takasuoran alussa käänsin neljännelle ja ohitin kolme ponia. Kohta jäin kolmannelle hiukan jumiseen tilanteeseen, sillä edessäni mentiin kolmen rinnan ja vieressäni oli poni. Loppusuoran alussa moni käänsi ulos, joten minä ja Awa päästiin pujottelemaan sisäratoja kolmoskamppailuun asti. Se meni tosi tiukalle ja minä itseasiassa luulin, että jäin neljänneksi, kunnes tämä toinen lähti varikolle, joten minä sitten käänsin Awan ja ajoin toiseksi tulleen numeron 16 luo. Kohta kuulutettiinkin tulojärjestys ja vahvistus, että olin kolmas. Vaikka näissä kuvissa ilmeet ovatkin aika tuimat, niin kyllä siinä oli hymy herkässä, kuitenkin ohitettiin monta ponia päästäksemme totokamppailuun.





Turha varmaan edes sanoa, että reissu oli todella kiva.
Seuraavaan postaukseen!
-Iida

Suosituimmat